Minä: uskotko itseesi
Hän :uskon
Minä: uskotko oikeasti itseesi?
Hän: uskon
Minä: uskotko että voit saada hyvän numeron kokeessa
Hän: uskon
Minä: uskotko että pääset hyvään kuntoon
Hän: uskon
Minä: uskotko että voisit perustaa firman joka tuottaa miljoonan
Hän: en oikeastaan
Minä: uskotko että pääset opiskelemaan heti minne haluat
Hän:en
Minä: uskotko ylipäätään mihinkään mihin muut eivät usko sinun pystyvän
(hiljaisuus)
Luulemme uskovamme itseemme, mutta uskommeko kuitenkin vain sen, mitä muut meistä uskovat?
Lapsesta asti meitä kehotetaan peilaamaan itseämme muista ihmisistä. Teemme sitä nykymaailmassa täysin tahtomattakin ja pakosta. Emme enää tiedä, että mitkä ajatukset tulevat meistä itsestämme ja mitkä televisiosta tai naapurin papalta. Joten miten voisimmekaan täysin uskoa itseemme?
Kolikon toinen puoli on idolssin koelauluihin madonnan lailla asteleva laulutaidoton primadonna. Hänkin on vain peilannut itseään muihin. Jostain syystä peili on vain vääristänyt parempaan päin, kun toisilla se vääristää toiseen suuntaan. terve itseluottamus on elinehto tavoitellessa unelmaa oli se sitten mikä tahansa.
Loppuun voisin todeta että onneksi jokainen on hyvä jossain. (EI MUUTEN OLE... jotku vaan on paskoja aivan kaikessa)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti